/ru/
стучать; постукивать
/en/
tap, rap; (apie lietaus lašus) patter; jis ėjo stuksendamas lazdele he walked tapping with his stick
склонение/спряжение слова
глагол| indicative. | ||||
|---|---|---|---|---|
| present | past | past frequentative | future | |
| 1p.sg. | stuksenu | stuksenau | stuksendavau | stuksensiu |
| 2p.sg. | stukseni | stuksenai | stuksendavai | stuksensi |
| 3p.sg. | stuksena | stukseno | stuksendavo | stuksens |
| 1p.pl. | stuksenam, stuksename | stuksenome, stuksenom | stuksendavome, stuksendavom | stuksensime, stuksensim |
| 2p.pl. | stuksenate, stuksenat | stuksenote, stuksenot | stuksendavote, stuksendavot | stuksensite, stuksensit |
| 3p.pl. | stuksena | stukseno | stuksendavo | stuksens |
| subjunctive. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | stuksenčiau | stuksentumėm, stuksentume, stuksentumėme |
| 2p. | stuksentum, stuksentumei | stuksentumėt, stuksentumėte |
| 3p. | stuksentų | stuksentų |
| imperative. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | stuksenkime, stuksenkim | |
| 2p. | stuksenki, stuksenk | stuksenkite, stuksenkit |
| 3p. | testuksenie, testuksena | testuksenie, testuksena |