/ru/
мерить; измерять
/en/
(biralus) measure
склонение/спряжение слова
глагол| indicative. | ||||
|---|---|---|---|---|
| present | past | past frequentative | future | |
| 1p.sg. | saikuoju | saikavau | saikuodavau | saikuosiu |
| 2p.sg. | saikuoji | saikavai | saikuodavai | saikuosi |
| 3p.sg. | saikuoja | saikavo | saikuodavo | saikuos |
| 1p.pl. | saikuojam, saikuojame | saikavom, saikavome | saikuodavom, saikuodavome | saikuosime, saikuosim |
| 2p.pl. | saikuojate, saikuojat | saikavote, saikavot | saikuodavot, saikuodavote | saikuosit, saikuosite |
| 3p.pl. | saikuoja | saikavo | saikuodavo | saikuos |
| subjunctive. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | saikuočiau | saikuotume, saikuotumėm, saikuotumėme |
| 2p. | saikuotumei, saikuotum | saikuotumėt, saikuotumėte |
| 3p. | saikuotų | saikuotų |
| imperative. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | saikuokim, saikuokime | |
| 2p. | saikuoki, saikuok | saikuokite, saikuokit |
| 3p. | tesaikuojie, tesaikuoja | tesaikuojie, tesaikuoja |