|
|
|
|
литовский словарь / praskusti | |
praskùsti (pràskuta, praskùto) пробрить/пробривать; проскоблить/проскабливать
склонение/спряжение словаглагол
| indicative. |
|---|
| present | past | past frequentative | future |
|---|
| 1p.sg. | | | praskusdavau | praskusiu |
|---|
| 2p.sg. | | | praskusdavai | praskusi |
|---|
| 3p.sg. | | | praskusdavo | praskus |
|---|
| 1p.pl. | | | praskusdavom, praskusdavome | praskusime, praskusim |
|---|
| 2p.pl. | | | praskusdavote, praskusdavot | praskusit, praskusite |
|---|
| 3p.pl. | | | praskusdavo | praskus |
|---|
| subjunctive. |
|---|
| sg. | pl. |
|---|
| 1p. | praskusčiau | praskustumėm, praskustume, praskustumėme |
|---|
| 2p. | praskustum, praskustumei | praskustumėte, praskustumėt |
|---|
| 3p. | praskustų | praskustų |
|---|
| imperative. |
|---|
| sg. | pl. |
|---|
| 1p. | | praskuskim, praskuskime |
|---|
| 2p. | praskusk, praskuski | praskuskit, praskuskite |
|---|
| 3p. | | |
|---|
|
