/ru/
глупить; делать глупости; дурачиться
/en/
be foolish, commit follies; make a fool of oneself
склонение/спряжение слова
глагол| indicative. | ||||
|---|---|---|---|---|
| present | past | past frequentative | future | |
| 1p.sg. | paikioju | paikiojau | paikiodavau | paikiosiu |
| 2p.sg. | paikioji | paikiojai | paikiodavai | paikiosi |
| 3p.sg. | paikioja | paikiojo | paikiodavo | paikios |
| 1p.pl. | paikiojame, paikiojam | paikiojome, paikiojom | paikiodavome, paikiodavom | paikiosim, paikiosime |
| 2p.pl. | paikiojat, paikiojate | paikiojot, paikiojote | paikiodavot, paikiodavote | paikiosite, paikiosit |
| 3p.pl. | paikioja | paikiojo | paikiodavo | paikios |
| subjunctive. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | paikiočiau | paikiotume, paikiotumėme, paikiotumėm |
| 2p. | paikiotum, paikiotumei | paikiotumėte, paikiotumėt |
| 3p. | paikiotų | paikiotų |
| imperative. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | paikiokime, paikiokim | |
| 2p. | paikioki, paikiok | paikiokit, paikiokite |
| 3p. | tepaikioja, tepaikiojie | tepaikioja, tepaikiojie |