/ru/
возвышать, повышать
/en/
1. heighten , raise; 2. (tarnyboje) promote, advance
/de/
erhöhen vt
склонение/спряжение слова
глаголindicative. | ||||
---|---|---|---|---|
present | past | past frequentative | future | |
1p.sg. | paaukštinu | paaukštinau | paaukštindavau | paaukštinsiu |
2p.sg. | paaukštini | paaukštinai | paaukštindavai | paaukštinsi |
3p.sg. | paaukština | paaukštino | paaukštindavo | paaukštins |
1p.pl. | paaukštiname, paaukštinam | paaukštinom, paaukštinome | paaukštindavome, paaukštindavom | paaukštinsime, paaukštinsim |
2p.pl. | paaukštinate, paaukštinat | paaukštinot, paaukštinote | paaukštindavot, paaukštindavote | paaukštinsit, paaukštinsite |
3p.pl. | paaukština | paaukštino | paaukštindavo | paaukštins |
subjunctive. | ||
---|---|---|
sg. | pl. | |
1p. | paaukštinčiau | paaukštintumėme, paaukštintumėm, paaukštintume |
2p. | paaukštintumei, paaukštintum | paaukštintumėt, paaukštintumėte |
3p. | paaukštintų | paaukštintų |
imperative. | ||
---|---|---|
sg. | pl. | |
1p. | paaukštinkim, paaukštinkime | |
2p. | paaukštinki, paaukštink | paaukštinkite, paaukštinkit |
3p. | tepaaukština, tepaaukštinie | tepaaukštinie, tepaaukština |