/ru/
иметь насморк; TXT:jis sloguoja
/en/
have a cold
склонение/спряжение слова
глагол| indicative. | ||||
|---|---|---|---|---|
| present | past | past frequentative | future | |
| 1p.sg. | sloguoju | slogavau | sloguodavau | sloguosiu |
| 2p.sg. | sloguoji | slogavai | sloguodavai | sloguosi |
| 3p.sg. | sloguoja | slogavo | sloguodavo | sloguos |
| 1p.pl. | sloguojame, sloguojam | slogavome, slogavom | sloguodavom, sloguodavome | sloguosime, sloguosim |
| 2p.pl. | sloguojat, sloguojate | slogavote, slogavot | sloguodavote, sloguodavot | sloguosit, sloguosite |
| 3p.pl. | sloguoja | slogavo | sloguodavo | sloguos |
| subjunctive. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | sloguočiau | sloguotumėm, sloguotume, sloguotumėme |
| 2p. | sloguotum, sloguotumei | sloguotumėte, sloguotumėt |
| 3p. | sloguotų | sloguotų |
| imperative. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | sloguokim, sloguokime | |
| 2p. | sloguok, sloguoki | sloguokite, sloguokit |
| 3p. | tesloguoja, tesloguojie | tesloguojie, tesloguoja |