/ru/
плакать; причитать
/en/
(verkti) lament, wail
склонение/спряжение слова
глагол| indicative. | ||||
|---|---|---|---|---|
| present | past | past frequentative | future | |
| 1p.sg. | rypuoju | rypavau | rypuodavau | rypuosiu |
| 2p.sg. | rypuoji | rypavai | rypuodavai | rypuosi |
| 3p.sg. | rypuoja | rypavo | rypuodavo | rypuos |
| 1p.pl. | rypuojam, rypuojame | rypavome, rypavom | rypuodavom, rypuodavome | rypuosime, rypuosim |
| 2p.pl. | rypuojate, rypuojat | rypavot, rypavote | rypuodavot, rypuodavote | rypuosite, rypuosit |
| 3p.pl. | rypuoja | rypavo | rypuodavo | rypuos |
| subjunctive. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | rypuočiau | rypuotumėme, rypuotumėm, rypuotume |
| 2p. | rypuotumei, rypuotum | rypuotumėt, rypuotumėte |
| 3p. | rypuotų | rypuotų |
| imperative. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | rypuokim, rypuokime | |
| 2p. | rypuok, rypuoki | rypuokit, rypuokite |
| 3p. | terypuojie, terypuoja | terypuoja, terypuojie |