/ru/
кричать; орать; вопить
/en/
scream, yell
склонение/спряжение слова
глагол| indicative. | ||||
|---|---|---|---|---|
| present | past | past frequentative | future | |
| 1p.sg. | klykauju | klykavau | klykaudavau | klykausiu |
| 2p.sg. | klykauji | klykavai | klykaudavai | klykausi |
| 3p.sg. | klykauja | klykavo | klykaudavo | klykaus |
| 1p.pl. | klykaujame, klykaujam | klykavome, klykavom | klykaudavom, klykaudavome | klykausim, klykausime |
| 2p.pl. | klykaujate, klykaujat | klykavote, klykavot | klykaudavote, klykaudavot | klykausit, klykausite |
| 3p.pl. | klykauja | klykavo | klykaudavo | klykaus |
| subjunctive. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | klykaučiau | klykautumėme, klykautume, klykautumėm |
| 2p. | klykautumei, klykautum | klykautumėt, klykautumėte |
| 3p. | klykautų | klykautų |
| imperative. | ||
|---|---|---|
| sg. | pl. | |
| 1p. | klykaukim, klykaukime | |
| 2p. | klykauki, klykauk | klykaukit, klykaukite |
| 3p. | teklykauja, teklykaujie | teklykaujie, teklykauja |