/en/
educate; bring up; train; vaiką bring up a child
/de/
erziehen* vt
склонение/спряжение слова
глаголindicative. | ||||
---|---|---|---|---|
present | past | past frequentative | future | |
1p.sg. | išauklėju | išauklėjau | išauklėdavau | išauklėsiu |
2p.sg. | išauklėji | išauklėjai | išauklėdavai | išauklėsi |
3p.sg. | išauklėja | išauklėjo | išauklėdavo | išauklės |
1p.pl. | išauklėjam, išauklėjame | išauklėjom, išauklėjome | išauklėdavome, išauklėdavom | išauklėsime, išauklėsim |
2p.pl. | išauklėjat, išauklėjate | išauklėjot, išauklėjote | išauklėdavote, išauklėdavot | išauklėsit, išauklėsite |
3p.pl. | išauklėja | išauklėjo | išauklėdavo | išauklės |
subjunctive. | ||
---|---|---|
sg. | pl. | |
1p. | išauklėčiau | išauklėtumėme, išauklėtume, išauklėtumėm |
2p. | išauklėtum, išauklėtumei | išauklėtumėt, išauklėtumėte |
3p. | išauklėtų | išauklėtų |
imperative. | ||
---|---|---|
sg. | pl. | |
1p. | išauklėkim, išauklėkime | |
2p. | išauklėki, išauklėk | išauklėkit, išauklėkite |
3p. | teišauklėja, teišauklėjie | teišauklėja, teišauklėjie |