|
|
|
|
литовский словарь / sulakinti | |
sulãkinti (sulãkina, sulãkino) prž. дать/давать вылакать
склонение/спряжение словаглагол
| indicative. |
|---|
| present | past | past frequentative | future |
|---|
| 1p.sg. | sulakinu | sulakinau | sulakindavau | sulakinsiu |
|---|
| 2p.sg. | sulakini | sulakinai | sulakindavai | sulakinsi |
|---|
| 3p.sg. | sulakina | sulakino | sulakindavo | sulakins |
|---|
| 1p.pl. | sulakiname, sulakinam | sulakinome, sulakinom | sulakindavom, sulakindavome | sulakinsim, sulakinsime |
|---|
| 2p.pl. | sulakinat, sulakinate | sulakinot, sulakinote | sulakindavote, sulakindavot | sulakinsite, sulakinsit |
|---|
| 3p.pl. | sulakina | sulakino | sulakindavo | sulakins |
|---|
| subjunctive. |
|---|
| sg. | pl. |
|---|
| 1p. | sulakinčiau | sulakintumėm, sulakintume, sulakintumėme |
|---|
| 2p. | sulakintum, sulakintumei | sulakintumėt, sulakintumėte |
|---|
| 3p. | sulakintų | sulakintų |
|---|
| imperative. |
|---|
| sg. | pl. |
|---|
| 1p. | | sulakinkime, sulakinkim |
|---|
| 2p. | sulakinki, sulakink | sulakinkit, sulakinkite |
|---|
| 3p. | tesulakina, tesulakinie | tesulakinie, tesulakina |
|---|
|
